lauantai 16. helmikuuta 2013

Tavarasta luopumisen vaikeus



Ajatus muutosta pistää kyllä miettimään, että miten tätä roinaa on päässyt kertymään näin julmetusti. Mä en kannata askeettista sisustusta tai sellaista ylimaallista ”omistan sata tavaraa”-ideologiaa, mutta musta ois mukavaa, että kaikilla tavaroilla ois paikkansa. Näin meillä ei todellakaan ole, vaikka neliöitä on tällä hetkellä enemmän kuin mitä kaksi ihmistä oikeasti tarvii.

Mä en edes suhtaudu esineisiin kovin tunteikkaasti: tavarat eivät ole muistoja jostain, kyllä muistot ovat muistoja jostain. Oon mielestäni sitä paitsi melko hyvä heivaamaan roinaa, jolla ei ole mitään tarkoitusta. Ja silti – epämääräiset tavararöykkiöt ne vaan kasvaa siivouskomeron uumenissa.

Oon diagnosoinut itselleni tuunaushamstraussairauden. Saatan napata kirppikseltä mukaani jonkun omituisen esineen, ihan vaan sillä ajatuksella, että ”Tästä minä vielä jokupäivä teen sellaisenjasellaisen”. Ei hyvä idea. Sairaudenkuvaan kuuluu vainoharhainen kyky nähdä estetiikkaa siellä, missä sitä ei vielä ole. Esimerkiksi laskin, että mulla on n. 10 vanhaa pitsiliinaa odottamassa uutta olomuotoa. Yhdestä tosin tuli jo tälläinen!



(Tärkkäsin sen sokeri-vesi-liuoksella ja T oli sitä mieltä, että jos me asuttais maalla, meidän keittiön olis jo vallannut muurahaisarmeija. Vähän ehkä roiskui sinne sun tänne sitä sokerointia, hupshihi.)

Ehkä mä vaan kylmän tyynesti roudaan sokkona irtotavarat lähinurkan Pelastusarmeijalle. Tai lahjoitan eteenpäin vaatekomerosta sellaiset laatikot, joita en oo avannut vuoteen (enkä muista mitä siellä sisällä on). Tai ehkä mä seuraavassa postauksessa esittelen osan niistä ”tästäpititullasejase”-tavaroista ja joku muu saa päättää kannattaako se säilyttää. Sellanen ennaltaehkäisevä, interaktiivinen purkutuomio :D Mitä ihmettä te muut teette ylimääräiselle roinalle – ja onko teillä ylipäätään sitä? 

maanantai 11. helmikuuta 2013

70% vieraista tutkii kylässä ollessaan vessan kaapit...



...tai ainakin näin väittää joku vauva.fi:ssä (mikä siis on tunnetusti reaaliaikaisen ja validin tiedon lähde nro. 1). Eipä sillä, mun puolestani saa penkoa, mutta ihan vaan säästääkseni vaivaa kaikilta, tässä on kuva meidän kylppärin kaapista. 


Oikeesti halusin elvistellä onnistuneella tuhoa-nyhjääntynyt-villapaita-projektillani. Pysyy nimittäin kivasti järjestyksessä kaikki pikkutavarat muovisissa hillopurnukoissa, joiden päälle on sipaistu villapaidan hiha. (Ja sivuhuomiona: Polon Marco nyppyyntyy siinä missä Maukan Henkkakin...)

Toinen kylppäriprojekti ei sitten mennytkään ihan nappiin.



Ostin muinoin kirpparilta valkoista kudetta, jonka materiaali jäi hämärän peittoon. Ontelokuteeseen verrattuna oli kovin karheaa, tiedä sitten mistä se on alunperin leikelty. Matto sinällään oli ihan ookoo, näin omasta hatusta vedetyksi malliksi, vaikka vähän kupruilikin keskeltä. Kylppärin matolle on kuitenkin aika huono ominaisuus se, ettei se kuivu millään. Heitin maton pesukoneeseen ja kaverilla kesti kolme vuorokautta päästä edes jonkinasteiseen kuivahkoon olomuotoon. Notta purkutuomiohan sille naksahti. Siittä vois tulla isona vaikka (taas vaihteeksi yksi epämääräinen) säilytyskori.

 

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Tuplaten tunnustuksia!



No voi nyt jehna ja jumpe. Liebsteri kolahti kohdalle kahden reitin kautta. Ensin Neuloo ja purkautuu–blogin suunnalta ja ihan vähän sen jälkeen Harakan aarteet-blogi muisti myös. Tässä olis yksi tosi iloinen Heidi!


Kyseessä on Liebster-palkinto, jonka ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa. Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi tarkoittaa myös suosikkia.

Säännöt:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.

2. Valitse viisi blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa. Vastaa kysymyksiin omassa blogissasi.

3. Toivo, että ihmiset, kelle jätit palkinnon, antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.

Blogi-ihanuudet:


Koska se on mun sisko ja koska se on niin taitava. (Ylläolevat argumentit ovat ihan samanarvoisia.)

Mä piristyn jo ihan pelkästään ihastelemalla tän blogin värimaailmaa.

Menkäätten nyt oikeesti katsomaan sitä turvavöistä tehtyä rahia, ihan huippu!

Mun hämärään lukumakuuni täältä löytyi ihan übermielenkiintoisia opuksia, joista en oo ikuna ees kuullutkaan:D Mä en yleensä jaksa lukea kirja-arvosteluja, mutta tämä on virkistävä poikkeus.

Yhden naisen kotiompelimon kuulumisia – Linnea on muun muassa tehnyt mulle aivan upean kääntöneulostakin. Käykää shoppailemassa täällä ennemmin kun tylsissä. Mahtavia aplikointiprinttejä!

Viisi asiaa, jotka tuovat hyvää mieltä:
  1. Pulla.
  2. Tirskuminen.
  3. Lauantaiaamut ja aamutakissa nyhjäily.
  4. Hauskat penskat. Kokeilkaapa ite leikkiä tunti ilmapallosotaa, ei muuten kauhiasti enää sen treenin jälkeen maalliset asiat jurpi.
  5. Kun voi olla avuksi. Ihan vaikka vaan jossain pienessä asiassa.

Viisi asiaa, joita tarvitset päivittäin:

  1. Pyöreät kahdeksan tuntia unta, mikään muu ei auta.
  2. Halauksia!
  3. Kalenteria, sellaista vanhanaikaista.
  4. Kahvia. Tai sanotaanko, että lähipiirini on sen verran mukava, etten suo heille kahvia juomattoman Heidin seuraa.
  5. Kirjan. En osaa mennä nukkumaan ilman edes vähäistä lukemista.

Viisi kirjaa, joita suosittelet muille:

  1. Neil Gaiman: ihanmikävaan. The Graveyard Book vaikka.
  2. Pirkko Saisio: Punainen erokirja.
  3. Markus Zusak: Kirjavaras.
  4. Herrbjorg Wassmo: Dinan kirja.
  5. Erlend Loe: Supernaiivi.

Viisi kaikkien aikojen suosikkilaulajaa/-yhtyettä:
  1. Red Hot Chili Peppers
  2. Roisin Murphy
  3. Von Hertzen Brothers
  4. Vanha HIMmi. Ihan oikeesti.
  5. Ultra Bra.


Viisi materialistista joululahjatoivetta:

  1. Haluaisin uuden sohvan. Vanhassa voi istua noin 3 minuuttia, ennen kuin tyynyt alkavat valumaan kohti olohuoneen keskustaa.
  2. Kirjontakehy(k)s(iä). Tosi materialisti tykkää monikoista.
  3. Uudet silmälasit. Vanhat ovat n. 7v vanhat ja niin naarmuilla, että hyvä kun läpi näkee.
  4. Tulostimen!
  5. Sellaisen ompelukoneen, missä on kaikkia nykypäivän härpäkkeitä: olen kuullut huhua koneesta, joka nappia painamalla langoittaa itsensä ja ompelee napinläven, kertoo vitsin, tyhjää tiskikoneen ja kehuu, kuinka hyvin kampaus on heti aamusta.

Viisi lempiruokaasi:

  1. Kukkakaaligratiini.
  2. Oikein tosi hyvin valmistettu maksa. Ei semmonen laatikko, vaan semmonen ravintola-annos.
  3. Tartar-piffi.
  4. Juustokakku. (On se ruokaa!)
  5. Tuomaksen pastakokeilut.

Viisi paikkaa, joissa haluaisit käydä:

Mä inhoan matkustamista. Että siitä lähdetään.
  1. Vaakon nakilla. Se on se grilli Tampereen Pispalassa, missä kuulemma pitäis käydä.
  2. Kuopion valokuvamuseossa. Uudestaan siis.
  3. Barcelonassa. Ostin jo matkaoppaankin (minä! lentokonefobiainen!).
  4. Tallinnassa lankahamstrausostoksilla.
  5. Ravintola Berthassa Tampereella, oon kuullut ihan uskomattomia ylistystarinoita siitä. Tosin pitäisi kenties ensin vähän säästää...

Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat sinua:

  1. Aikaansaava
  2. Utelias
  3. Änkiotto (hah, se joka selvittää Siikaisten murteen salat ansaitsee oman tunnustuksensa!)
  4. Looginen, mutta mukava
  5. Ystävällinen (kuulostaa tylsältä, mutta tämäpä on mun mielestä adjektiivi, joka on niin kovinkovin tärkeä ja jolla on niin kovinkovin suuri merkitys arjessa...)

Viisi asiaa, joista unelmoit: 

  1. Täydellisestä lankojen säilytysratkaisusta
  2. Väikkäristä
  3. Omasta yrityksestä
  4. Vängästä isovanhemmuudesta (Haluisin olla se hullu mummu, joka roudaa penskoja ympäriinsä ja opettaa niille pahoja tapoja. Ongelmana tässä vaiheessa se, että lapsenlapsia saadakseen pitää yleensä ensin hankkia niitä lapsia. Tavallaan siis unelmoin, että vauvakuume iskisi joskus.)
  5. Kesästä ja lomasta

Viisi elämänohjetta, jotka haluat jakaa kaikkien kanssa:

  1. Do more of what makes you happy.
  2. Whenever you fall, pick something up.
  3. On kaks tapaa päästä kuusen latvasse: voi kiivetä tai sit voi istu käpyn pääl orottama.
  4. Whether you think you can or think you can’t, you’re right.
  5. Anna kunnia sille, jolle se kuuluu. (Tämän noudattamisessa olen kyllä sysihuono, koska en muista kuollaksenikaan keneltä olen ylläolevat neljä kohtaa lainannut.)